Lasten ruoka-aine allergiat

jennakuparinen
16.6.2021
4 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 15 tuntia sitten

Aluksi 5-8 prosenttia Suomalaisista lapsista kärsii ruoka-aine allergioista. Yksilöllinen hoito on tärkeää ruoka-aine allergioiden hoidossa. Riittävä analyysi oireista kokonaisuutena on myös paikallaan, sillä toisinaan oireita saattaa olla aiheuttamassa joku toinen sairaus tai ristiallergia esim. siitepölylle. Allergian ja siitä johtuvan oirehdinnan vakavuus on myös tärkeää saada selville, sillä pahimmillaan yleistyvä allerginen reaktio eli anafylaksia voi johtaa sydämen pysähtymiseen.

Suomessa yleisimpiä varhaislapsuudessa allergisoivia ruoka-aineita ovat maito, kananmuna ja vehnä. Useimmiten lapsi kuitenkin kehittää sietokyvyn näille myöhemmällä iällä ja valtaosa imeväisiässä ilmaantuneista allergioista häviää tai lievittyy 3-4- vuoden iässä.

Harvemmin Suomessa esiintyviä allergioita ovat reaktiot mm. Mereneläville ja pähkinöille.  

Nämä allergiat eivät useinkaan katoa iän myötä.

Tutkimusten mukaan äidin rajoittunut ruokavalio odotus- tai imetysaikana ei

ehkäise lapsen ruoka-aine allergioiden puhkeamista. Paras sietokyky lapselle esitetään syntyvän, kun kiinteiden ruokien nauttiminen aloitetaan 4-6 kuukauden iässä.  

Ylesimmin varhaislapsuudessa allergisoiville ruoka-aineille (maito, kananmuna, vehnä) kiinteänä ruokana altistamisen viivästyttämisen ei ole esitetty myöskään vaikuttavan lapsen allergioiden puhkeamiseen.  Sen sijaan tutkimusten perusteella on esitetty, että äidin rajoittunut ruokavalio voi jopa lisätä lapsen allergia ja ylipainoriskiä (tästä tarkemmin edellisessä tekstissä Raskaus ja ravinto).

Pääosa lapsilla tavattavista allergioista on igE-välitteisiä (välittäjäaineena immunoglubuliini E). Näissä reaktioissa oireet ilmaantuvat yleensä minuuteista tuntiin allergisoivan ruoka-aineen nauttimisesta. Tälläistä allergiaa kutsutaan atooppiseksi allergiaksi. Oireina nähdään usein oksentelua, ihon punoitusta, nokkosihottumaa, vatsakipuja ja pahimmillaan anafylaksia.

Toinen useammin tavattu allergian muoto on soluvälitteinen allergia, jossa tyypilliset oireet kuten pahenevat iho-oireet ja ripuli, ilmaantuvat yleensä tuntien tai päivien kuluessa. Näinollen syy-yhteys allergisoivaan ruokaan on hankalammin paikannettavissa.

Lasten ruoka-aine allergioiden oireet Tyypillisimpiä allergian oireita ovat iho-oireet, suolistovaivat sekä hengitystien oireet -pahimmassa tapauksessa anafylaksia. IHO-OIREITA esiintyy yleisesti (1) ja vaikka atooppisen ihottuman ei uskota johtuvan itse allergiasta, sen oletetaan olevan ruoka-allergian puhkeamisen taustalla (2). Tämän voisi oletetusti ajatella johtuvan siitä, että atooppiseen ihottumaan liittyy geneettinen eriävyys ihon läpäisevyydessä. Tästä johtuen iho kuivuu helpommin ja päästää allergeenit tervettä ihoa helpommin kehon sisälle. (3) Lievistä ihottumista kärsivillä ruoka-aine allergioita ei esiinny muutamaa prosenttia suuremmalla joukolla. Vakavasta atopiasta kärsivillä imeväisillä taas yli puolella allergian on esitetty mahdollisesti pahentavan oireita(4)(5).

Ihottuman tiimoilta ruoka-aine allergioita tulisi etsiä, mikäli ihottuma on laaja- alaista eikä reagoi juurikaan rasvaushoitoon. Myös lapsella esiintyvä jatkuva kutina sekä levottomuus voivat kieliä, että kyseessä on selvittämistä vaativa oireilu. Imeväisillä ekseeman eli ihottuman lisäksi saattaa esiintyä ihon lehahtelua, eksenteemoja (punoittuma) sekä nokkosihottumaa. Mikäli kyseiset oireet toistuvat useasti voimakkaina ja laaja-alaisina heti tietyn ruoka-aineen nauttimisen jälkeen, kyseessä on melko varmasti allerginen reaktio.(6)

Suurella osalla iho-oireista kärsivistä lapsista todetaan myös SUOLISTO-OIREITA (7)Tyypillisiä allergiaan liittyviä suolisto-oireita ovat vatsakivut, ripuli sekä oksentelu. Hyvin harvoin ummetus johtuu ruoka-aine allergiasta(10)(12).

Etenkin pienten lasten suolisto-ongelmien selvittely voi olla hankalaa, sillä ulostamismäärässä (toinen vauva ulostaa 3x/vko, toinen 3/pv, molemmat yhtä normaaleja) sekä ulosteen värissä ja laadussa (riippuen mitä vauva syö uloste voi olla vihreää, ruskeaa, toisinaan löysempää, toisinaan taas kiinteämpää, kaikki taas yhtälailla normaaleja) saattaa esiintyä suurta vaihtelua. (9)(8)

Tulee muistaa, että suoliston bakteerikanta, hiivapitoisuus, liikkuvuus, immunologisen kudoksen kypsyminen sekä kasa muita yksilöllisiä tekijöitä vaikuttavat suoliston toimintaan ruuan lisäksi. Allergiasta puhutaankin silloin, kun herkistyminen tapahtuu ruuan sisältämille valkuaisaineille eli proteiineille. Ruoka kun sisältää paljon muutakin, joka saattaa aiheuttaa suolistossa erilaisia reaktioita ja tuntemuksia; ravintokuitu, rasva, suojaravintoaineet, hiilihydraatit sekä bakteerit. (11) Pienille lapsille pulauttelu on myös tyypillistä, sillä sulkijalihas on vielä löysä.Voimakas oksentelu etenkin ruoka-aineen nauttimisen jälkeen voi kuitenkin viitata allergiaan(12).

ANAFYLAKSIAssa elimistöstä vapautuu nopeasti ja laajasti runsas määrä erilaisia välittäjäaineita, kuten antihistamiinia. Tämän seurauksena oireita ilmaantuu nopeasti: hengenahdistus, kielen/huulten turpoaminen, suun pistely, kalpeus, turvotus, verenpaineen lasku, nokkosihottuma ym. Pahimmillaan anafylaksia voi johtaa sydämen pysähdykseen.

Hoitokeinona käytetään lihakseen piikitettävää adrenaliinia (epipen)(13). Suomen rekisteriin vuosittain listataan lapsien anafylaksiaan johtaneita allergiatapauksia mm. kalasta, kananmunasta, pähkinöistä/siemenistä, vehnästä sekä hedelmistä/kasviksista (alle 10 jokaista kohden)(14)(15).

Rekisterin mukaan tavallisin anafylaksiaan johtanut ruoka-aine lapsilla on ollut maito (9-18 ilmoitusta/v)(16).

RUOKA-AINE ALLERGIOIDEN DIAGNOSOINTI IgE-välitteisiä allergioita voidaan testata ihopistokokeilla ja veren seerumin pitoisuuksien mittauksilla. Positiivinen ihotestitulos ei kuitenkaan yksinään riitä kliinisesti merkittävän allergian diagnosointiin. Toisaalta negatiiviset tulokset eivät myöskään riitä poissulkemaan allergian mahdollisuutta(17)(22).

Allergiat diagnosoidaan tyypillisesti välttämis-altistuskokeella. Tässä oireiden vähentyminen välttämisen aikana ei riitä diagnoosiin vaan vaaditaan, että oireet katoavat epäilyä ruoka-ainetta vältettäessä ja taas palaavat huomattavina viikon sisällä altistusvaiheessa(18)(19). Diagnosointi välttämis-altistuskokeella tehdään sairaalassa lääkärin valvonnassa, mikäli 1. Odotettavissa on voimakas reaktio ruoka-aineeseen 2. Ruoka-aine on ruokavaliossa keskeinen (maito, kananmuna, vehnä, kala, pähkinät) 3. Ruokavalio on jo hyvin rajoittunut oirehdinnan vuoksi tai 4. Jos ruoka-aineiden rajoitusta on jatkettu jo pitkään. Muutoin välttämis-altistuskoe on tehtävissä vanhempien toimesta kotona(20). Valtaosa imeväisiässä ilmaantuneista allergioista lievittyy tai katoaa 3-4 vuoden iässä. Tästä syystä altistus ruoka-aineelle uusitaan 0,5-1 vuoden välein(21)(22).

RUOKA-AINE ALLERGIOIDEN HOITO Allergioiden hoitona on allergisoivan ruoka-aineen määräaikainen välttäminen. Uusinta-altistuksin sekä kotikokeiluin pyritään seuraamaan sietokyvyn kehittymistä. Näitä suositellaan tehtäväksi allergiaoireiden vakavuudesta riippuen: -Lieviä allergia-oireita aiheuttavia ruoka-aineita voidaan testata kotikokeiluin tiheämmin, aloittaen pienemmillä annoksilla. -Vaikeita oireita aiheuttavia ruoka-aineita testataan lääkärin valvonnassa.

Imeväisikäisillä altistus suositellaan tehtäväksi n. 0,5-1 vuoden välein.

Yli 4- vuotiailla 1-2 vuoden välein(23)(24).

On tärkeää, että ravitsemus pysyisi määräaikaisesta ruoka-aineiden eliminoinnista huolimatta monipuolisena, joten korvaavien ruoka-aineiden löytäminen on tärkeää.

Ruuan valmistuksessa on aina otettava huomioon kontaminaatioriski ja varmistettava ettei ruuanvalmistusvälineiden välityksellä kulkeudu jäämiä allergisoivasta ruoka-aineesta allergisen ruokaan ja sitä kautta elimistöön. Pakkausmerkintöjä on myös hyvä oppia lukemaan, sillä näissä on mainittu, mikäli tuote saattaa sisältää jäämiä allergisoivasta ruoka-aineesta tai se on valmistettu samalla tehtaalla, jossa käsitellään allergisoivaa ruoka-ainetta. Toisinaan allergiasta kärsivä saattaa sietää allergisoivaa ruoka-ainetta kypsennettynä, sillä käsitteleminen vaikuttaa allergisoivan ruoka-aineen valkuaisten eli proteiinien rakenteeseen. Lääkehoitona lievissä allergisissa reaktioissa käytetään suun kautta otettavaa antihistamiinia. Allergiasta aiheutuvaa ihottumaa eli ekseemaa voidaan hoitaa perus- ja kortisonivoiteilla. Anafylaksian ensiapuna käytetään epipen -kynällä piikitettävää adrenaliinia lihakseen, jonka jälkeen potilas tulee toimittaa lääkäriin.(25)(26) Imetysdieetti Halusin kirjoittaa vielä pari sanaa imetysdieetistä, vaikka sitä ei Käypähoito-suosituksissa suositella. Mikäli tahdotte, että kirjoitan pääpiirteittäin imetysdieetissä seuraavassa blogitekstissäni, laitattehan kommenttia <3

LÄHTEET: (1) (2)(10)(11) https://www.allergia.fi/allergia/ruoka-ja-juoma/lasten-ruoka-allergia/ruoka- allergian-oireet-lapsella/#c3f5ad39 (3)(4)(6)(7)(9)(12)(13)(17)(19)(21) https://moodle.uef.fi/pluginfile.php/3554246/mod_page/content/12/ lasten_ruoka_allergia_opas_2010.pdf (5)(8)(12)(14)(16)(18)(20)(23)(25) https://www.kaypahoito.fi/hoi50026#readmore (15)(22)(24) http://www.allergiaterveys.fi/fi/tietoa-allergiasta-/allergia-yleisesti.html https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti? p_artikkeli=khp00048&p_hakusana=lasten%20allergia

Lasten ruoka-aine allergiat

Suomessa yleisimpiä varhaislapsuudessa allergisoivia ruoka-aineita ovat maito, kananmuna ja vehnä. Useimmiten lapsi kuitenkin kehittää sietokyvyn näille myöhemmällä iällä ja valtaosa imeväisiässä ilmaantuneista allergioista häviää tai lievittyy 3-4- vuoden iässä.

Harvemmin Suomessa esiintyviä allergioita ovat reaktiot mm. Mereneläville ja pähkinöille.

Nämä allergiat eivät useinkaan katoa iän myötä.

Tutkimusten mukaan äidin rajoittunut ruokavalio odotus- tai imetysaikana ei

ehkäise lapsen ruoka-aine allergioiden puhkeamista. Paras sietokyky lapselle esitetään syntyvän, kun kiinteiden ruokien nauttiminen aloitetaan 4-6 kuukauden iässä.

Toinen useammin tavattu allergian muoto on soluvälitteinen allergia, jossa tyypilliset oireet kuten pahenevat iho-oireet ja ripuli, ilmaantuvat yleensä tuntien tai päivien kuluessa. Näinollen syy-yhteys allergisoivaan ruokaan on hankalammin paikannettavissa.

Suurella osalla iho-oireista kärsivistä lapsista todetaan myös SUOLISTO-OIREITA (7)Tyypillisiä allergiaan liittyviä suolisto-oireita ovat vatsakivut, ripuli sekä oksentelu. Hyvin harvoin ummetus johtuu ruoka-aine allergiasta(10)(12).

Rekisterin mukaan tavallisin anafylaksiaan johtanut ruoka-aine lapsilla on ollut maito (9-18 ilmoitusta/v)(16).

Imeväisikäisillä altistus suositellaan tehtäväksi n. 0,5-1 vuoden välein.

Yli 4- vuotiailla 1-2 vuoden välein(23)(24).

On tärkeää, että ravitsemus pysyisi määräaikaisesta ruoka-aineiden eliminoinnista huolimatta monipuolisena, joten korvaavien ruoka-aineiden löytäminen on tärkeää.

Viimeisimmät päivitykset

Kommentit