Kuinka usein oot saanut itsesi kiinni “sit ku” -lauseista?“sit ku nää työkiireet helpottaa mä annan enemmän aikaa itelleni” “sit ku mä oon saanut pari kiloa tippumaan, mä viihdyn paremmin omassa kropassa” “sit ku tää jatkuva väsymys helpottaa, mä alotan jonkun harrastuksen” “kyl mä alan syömään paremmin sit ku mä saan nää tietyt mentaalipuolen asiat reilaan”
SIT KU, SIT KU, SIT KU. SITTEN KUN ASIA X ON TEHTY TAI SAATU, SITTEN MUN ON MAHDOLLISTA OLLA ONNELLINEN. AINAKIN ONNELLISEMPI…
Ajatus paremmasta on niin paljon helpompi sijoittaa tulevaisuuteen. Se antaa toivoa, kun on päämäärä. Tavoitteitahan ihmisellä täytyy olla, ne pitää meidät järjissään ja elämän mielekkäänä. Jossain kohti sitä kuitenkin saattaa löytää itsensä pisteestä, jossa tulevaisuudessa kiiltokuvan tapaan kimalteleva kuva unelmista ei enää riitä. Tämä on piste, jossa sitä joko antaa kokonaan periksi tai uskaltaa todeta itselleen; HETKINEN, sehän olen minä joka vastaan omasta onnellisuudestani!Toki elämässä tulee toisinaan vastaan tilanteita, joiden kululle emme voi mitään. Tilanteita, joissa ohjat eivät ole käsissämme. Näissäkin tilanteissa me kuitenkin itse päätämme asennoitumisemme tapahtumiin. Läheisen kuollessa jäämme joko suruun ja katkeruuteen, tai kiitämme ajasta jonka saimme yhdessä, päättäen elää jokaisen päivän nauttien elämästä nyt myös poismenneen rakkaamme puolesta. Kumppanin petettyä voimme valita vihan ja onnettomuuden sijaan lämpimät ajatukset; kiitos kun sain rakastaa, olla rakastettu. On NIIN paljon helpompi nähdä lasi puoliksi tyhjänä kuin täytenä. Moni voi jopa ärsyyntyä yllä mainituista esimerkeistä; “*kiitos kun sain rakastaa*” – mitä puppua!Yhtenä päivänä kävellessäni kauppaan löysin itseni taas sit ku:ttelemasta. Taas samoja jokapäiväisiä valheita, joita itselleni kerron, jottei tarvitsisi kohdata sitä karua todellisuutta; en elämääni täydellä potentiaalillani. En elä elämääni niinkuin kuvittelin.
“ÄLÄ UNELMOI ELÄMÄÄSI, ELÄ UNELMAASI”
– niin yksinkertainen lause, mutta NIIN paljon helpommin sanottu kuin tehty.Mutta mikä saa meidät pysymään paikallaan? Me ihmiset ikävä kyllä olemme luotuja karsastamaan muutosta. Fakta kuitenkin on, että meillä on vain tämä yksi elämä ja se on välillä tosi pelottavaa. On kuitenkin aika helvetin siistiä, kun tajuaa, että elämässä jokainen ovi on auki sille, joka vaan uskaltaa päästää irti peloista, lakkaa unelmoimasta ja alkaa elää unelmiaan! Mä päätin vihdoinkin unelmoinnin sijaan alkaa elää jokaista päivää kohti omia tavoitteitani -tietenkin osaten ennen kaikkea nauttia arjen pienistä iloista ja matkasta kohti suurempia asioita. Joka ilta ennen kun meen nukkumaan kirjotan ylös mitä sinä päivänä olen tehnyt sellaista, mikä edistää suurempien tavoitteiden saavuttamista. Toinen tehokkaaksi havaittu keino on post it -laput kiinnitettynä esim. peiliin, kannustavat kuvat seinällä, muistutukset puhelimessa. Nää kaikki pitää keskittyneenä päämäärään. Sitä jää aivan liian helposti paikalleen siihen tuttuun ja turvalliseen. Älä anna itsesi tyytyä hyvään vaan uskalla tavoitella loistavaa.
OOTKO SAANUT ITSESI USEIN KIINNI “SIT KU”:TTELUSTA? MISTÄ SÄ UNELMOIT?
